”Haaveilin lapsena poliitikon urasta. Ajattelin, että voisin sitä kautta vaikuttaa asioihin. Nyt ymmärrän, että ei ole kovin helppoa päästä sellaiseen asemaan, jossa pystyisi oikeasti vaikuttamaan.

Afganistanissa minulla oli asiat ihan hyvin, oli työ ja hyvä palkka. Toimin tulkkina ja sähkömiehenä Yhdysvaltain suurlähetystössä Kabulissa ja työskentelin myös muiden ulkomaalaisten kanssa muun muassa Mazar-i-Sharifin ja Ghaznin kaupungeissa. En ymmärtänyt, että se johtaisi ongelmiin Talibanin ja muiden kanssa. Niin kuitenkin kävi, ja jouduin pakenemaan.

Tulin Suomeen turvapaikanhakijana. Oleskeluluvan saaminen ei ollut helppoa. Kahden kielteisen oleskelulupapäätöksen jälkeen luulin, että minut karkotettaisiin maasta. Sain lopulta kuitenkin luvan jäädä.

Päädyin kirjastoalalle sattumalta. Kuulin, että Keravan Keudassa oli tarjolla maahanmuuttajille suunnattu kirjastoalan koulutus ja päätin hakea sinne opiskelemaan. Suoritin koulutuksen oppisopimuksena, joten suuri osa oppimisesta tapahtui suoraan työpaikalla. Perinteistä kouluopetusta oli vain pari kertaa kuussa.

Kaiken kaikkiaan opinnot kestivät kaksi vuotta. Ensimmäiset kuukaudet opettelimme suomen kieltä. Ammattitutkinnon opiskelu vei 1,5 vuotta. Pakollisiin opintoihin sisältyi muun muassa asiakaspalvelua ja sisältöpalvelua. Valinnaisina opintoina opiskelin tapahtumatuotantoa ja mediaohjausta.

Sain tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinnon valmiiksi keväällä ja olen siitä lähtien työskennellyt kirjastoneuvojana Ison Omenan kirjastossa. Kirjasto on hyvä paikka olla töissä. Työni on hyvin monipuolista ja siihen sisältyy paljon muutakin kuin kirjoihin liittyvää neuvontaa. Kirjastossa järjestetään usein erilaisia tapahtumia, ja asiakkaiden on mahdollista käyttää esimerkiksi 3D-tulostinta ja ompelukonetta. Lisäksi tarjoamme digikursseja, kielikursseja ja monikielistä palvelua, jossa asiakkaita autetaan omalla kielellä työnhaussa, CV:n tekemisessä, laskujen maksamisessa ja lomakkeiden täyttämisessä.

Pidän työstäni, koska saan olla ihmisten kanssa. Henkilökunnan kokouksissa minun on välillä vielä vaikea pysyä mukana, mutta kielitaitoni kehittyy koko ajan. Työ merkitsee minulle itsenäisyyttä. Teen mitä minä haluan, eikä TE-palvelu tai KELA pysty puuttumaan asioihini.

Tällä hetkellä minulla on vuoden määräaikainen työsopimus. Vakituisen työpaikan saaminen kirjastossa on vaikeaa. Olen jo miettinyt varavaihtoehtoja, jos työni eivät ensi kesän jälkeen jatku.

Sähköala kiinnostaa minua, koska minulla on siltä alalta työkokemusta. Tulevaisuudessa saatan hakea opiskelemaan ammattiopistoon sähkömieheksi ja ehkä joskus myöhemmin voin vielä jatkaa opiskelua korkeakoulussa. Haaveilen siitä, että pääsisin työssäni matkustamaan eri maihin.”