Historia

Kesälukioseura perustettiin vuonna 1965 tarkoituksenaan edistää nuorten vapaaehtoista opiskelu- ja harrastustoimintaa sekä kehittää opiskelun ja opetuksen sisältöön ja menetelmiin kohdistuvaa kokeilu- ja tutkimustoimintaa. Ensimmäinen kesälukio järjestettiin vuonna 1964 Punkaharjulla, ja muutamaa vuotta myöhemmin kesälukio toimi jo 13 paikkakunnalla.

Siirtolaislasten kieli- ja kulttuuri-identiteetin tukeminen tuli osaksi Kesälukioseuran toimintaa 1970-luvulla. Aluksi seura tarjosi Ruotsissa asuville suomalaisille koululaisille suomen kielen kursseja. Ulkosuomalaisille suunnattu kurssitoiminta laajeni myöhemmin koskemaan myös muualla kuin Ruotsissa asuneita ulkosuomalaisia lapsia ja nuoria.

1980-luvun lopussa Kesälukioseuran toiminta sai lisää kansainvälisiä ulottuvuuksia seuran aloittaessa kansainvälisten kielikesälukioiden järjestämisen ja maahanmuuttajien oman äidinkielen opettamisen. Ensimmäinen oman äidinkielen ja kulttuurin kurssi oli suunnattu vietnamilaisille pakolaislapsille. Uusien pakolaisryhmien saavuttua Suomeen omakielisiä kesäleirejä alettiin tarjota uusille ryhmille.

Vuosikymmenten saatossa Kesälukioseura on luovinut läpi yhteiskunnallisten ja koulutuspoliittisten myllerrysten ja tarjonnut kymmenilletuhansille nuorille – joskus jopa elämän mullistaneita – oppimiskokemuksia. Nykyisin Kesälukioseuran opintotarjontaan kuuluu kesälukioita Suomessa ja ulkomailla sekä pakolaistaustaisille lapsille ja nuorille suunnattuja oman kielen ja kulttuurin kursseja. Ulkosuomalaislasten ja -nuorten suomen kielen ja kulttuurin kurssitoiminta jouduttiin lopettamaan valtionavustuksen supistumisesta johtuen.

Voit tutustua Kesälukioseuran vaiheisiin tarkemmin seuran 40-vuotishistoriikista, jonka ovat laatineet Lasse Hoffman ja Aija Soivanen.