”Suomea heidän pitää oppia, eikä omaa äidinkieltään!” Käsitys on valitettavan yleinen jopa maahanmuuttajien parissa työskentelevien keskuudessa. Siinä missä omakielisen ohjauksen tarpeeseen kotoutumisen alkuvaiheessa on viime vuosina herätty, oman kielen ja kulttuuritaustan merkitystä lapsen kasvun ja identiteetin kehittymisen kannalta ei edelleenkään tunnuta ymmärtävän.
Tutkimusten mukaan vahva äidinkielen taito ei estä suomen kielen oppimista, vaan päinvastoin helpottaa muiden kielten omaksumista. Oman kielen ja kulttuuritaustan tunteminen myös vahvistaa lapsen kulttuuri-identiteettiä. Vahva identiteetti puolestaan vaikuttaa myönteisesti lapsen itsetuntoon, hyvinvointiin ja sopeutumiseen. Pakolaistaustaisilla lapsilla ei usein ole mahdollisuutta vierailla vanhassa kotimaassaan, ja kaikilla vanhemmilla ei välttämättä ole eväitä kertoa lapselle tämän juurista. Myös lasten mahdollisuuksissa osallistua oman äidinkielen opetukseen koulussa on eroa paikkakunnittain ja kieliryhmittäin.
Kesäleirit tukevat pakolaistaustaisia kielen ja kulttuurin ylläpitämisessä
Kesälukioseura on tukenut pakolaistaustaisia lapsia oman kielen ja kulttuurin ylläpitämisessä järjestämällä Veikkauksen (aiemmin RAY:n) avustuksella omakielisiä kesäleirejä vuodesta 1988. Oman äidinkielen ja kulttuurin kurssien juuret ovat ruotsinsuomalaisille ja muille ulkosuomalaisille lapsille ja nuorille järjestetyissä suomen kielen kursseissa, joista toiminta laajeni uusille kohderyhmille pakolaisryhmien saapuessa Suomeen. Ajatus toiminnan taustalla on alusta asti pysynyt samana: tukea siirtolaislasten identiteettiä sekä oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Tätä nykyä oman kielen ja kulttuurin kursseja järjestetään kahdeksalle pakolaisryhmälle. Osallistujat ovat iältään 7–14-vuotiaita ja heitä on kurssia kohden 30–40. Vastaavanlaista leiritoimintaa ei ole Suomessa muuten tarjolla, joten osallistujia tulee kursseille pitkienkin matkojen takaa.
Luonnon keskellä sijaitsevat leirikeskukset tarjoavat koulua vapaamuotoisemman ympäristön kielen opiskeluun. Leiriviikon aikana kieltä opitaan yhdessä erilaisin toiminnallisin menetelmin, kuten liikkumalla ja leikkimällä. Lapset pääsevät tutustumaan taustaansa myös musiikin, taiteen ja tarinoiden avulla. Lisäksi kursseilla keskustellaan ryhmän sisäisestä monikielisyydestä ja -kulttuurisuudesta sekä pohditaan kielten ja kulttuurien merkitystä omassa elämässä.
Leirien ohjelmasta vastaavat pakolaistaustaiset ohjaajat
Leirien ohjelman suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat pakolaistaustaiset ohjaajat. Kurssien ohjaajat ovat paitsi turvallisia aikuisia, myös linkkejä omiin juuriin. Osa ohjaajista on ollut mukana alusta asti, ja nykyään ohjaajina on myös joitakin entisiä osallistujia.
Leirit innostavat lapsia käyttämään kieltä enemmän vanhempiensa ja sisarustensa kanssa ja sytyttävät kipinän tutustua omaan taustaan paremmin myös leirin jälkeen. Monelle osallistujalle leirin suurinta antia on kuitenkin muiden samantaustaisten lasten tapaaminen ja sen huomaaminen, ettei olekaan yksin erilaisuuden ja ulkopuolisuuden tunteiden kanssa. Osalle leirin tarjoama positiivinen ryhmäkokemus on ollut jopa käänteentekevä itsensä hyväksymisessä. ”Kaikilla pitäisi olla ryhmä, johon he tuntevat kuuluvansa. Vaikka se kestäisi vain viikon,” toteaa yksi entinen leiriläinen.
Mari Hakala, Kesälukioseura ry
Teksti on julkaistu alunperin kotouttaminen.fi-sivuston blogissa huhtikuussa 2019.